Suomi asuu yksin – STTK:n näkemyksiä yksinasuvien arjen tukemisesta

Yksinasuja katsomassa asuntoa

Yksinasuva on henkilö, joka muodostaa yhden hengen kotitalouden. Hänellä voi olla parisuhde tai eri osoitteessa asuva lapsi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 1,3 miljoonaa tämän määritelmän täyttävää yksinasuvaa.

Yksinasuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa. Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia. Yksiasuvaksi siirrytään monista syistä, esimerkiksi eron, puolison kuoleman tai lasten poismuuton vuoksi. Yksinasuvat ovat siis moninainen ryhmä, jolla on yksi merkittävä yhdistävä tekijä – yksinasuminen.

Vaikka yksinasuvien määrä väestöstä on kasvanut nopeasti, ei yksinasuvien painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa ole lisääntynyt. Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitetään edelleen perheen ja parisuhteen näkökulmasta. Perheiden tuki, tulonsiirrot sekä palvelut ovat korostuneet myös kriisiaikoina. Yksinasuvat nähdään poikkeuksena normista. Tämä saattaa heikentää yhdenvertaista kohtelua. Moninaisuus myös tekee yksinasuvista näkymättömän ryhmän.  

Yksinasuvien talouden ja hyvinvoinnin kohentaminen edellyttää kaikkien laajojen politiikkatoimien osalta tuekseen heidät huomioivaa vaikutusten kokonaistarkastelua.

STTK:n näkemyksiä yksinasuvien tukemisesta

Add accordion items from block settings or by switching to edit mode.

Yksinasuminen vaikuttaa toimeentuloon

Yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin. Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi, ja he ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa. Kolmanneksella heistä on kohonnut köyhyys- ja syrjäytymisriski. Iäkkäät ja nuoret sekä ilman asuntoa olleet muodostavat taloudellisesti haavoittuvimmat yksinasuvien ryhmät. Toisaalta kaikilla yksinasujilla ei ole toimeentulo-ongelmia. Yksinasuminen kertoo myös siitä, että henkilöllä on varaa asua yksin.

Yksinasuvia ei haasta vain tulojen pienuus, vaan elinkustannusten suuruus. Toimeentulo heikkenee lähes kaikilla henkilöillä heidän siirtyessään asumaan yksin. Pääasiallinen syy on sellaisten kulutuksen skaalaetujen puuttuminen, joista yhdessä asuvat hyötyvät. Yksinasuvat ovat erityisen haavoittuvia esimerkiksi vakavan sairastumisen tai työttömyyden tilanteissa. Nämä tilanteet voivat romahduttaa etenkin työllisten tulotason.

Yksinasumisen yleistyessä ovat yksinasuvien toimeentulon kysymykset merkittävä tekijä yleisen eriarvoisuuskehityksen kannalta. (Erola & Kilpi-Jakonen 2022). Yksinasuvien tulotasoon vaikuttavat samat tekijät, jotka ovat ylipäänsä tuloerojen taustalla. STTK haluaa parantaa yksinasuvien toimeentuloa. Tuloeroja hillitsevät politiikkatoimet sekä verotuksen ja tulonsiirtojen tasapuolisuus ovat tässä keskeisessä roolissa.

Suurin taloudellinen riski yksinasumisessa liittyy asumiskustannuksiin, koska asumiskulut ovat tuloihin suhteutettuna suuret. Yksinasuvat asuvat muuta väestöä ahtaammin, joten asumiskuluja ei ole helppo sopeuttaa tinkimällä asunnon koosta. Puolet yksinasuvista asuu vuokralla, koko väestöstä neljäsosa.

Suomi asuu yksin

  • Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia.
  • Puolet yksinasuvista asuu vuokralla, koko väestöstä neljäsosa.
  • Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitetään edelleen perheen ja parisuhteen näkökulmasta.
  • Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi, ja he ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa. 
  • Yksinasuvat ovat erityisen haavoittuvia esimerkiksi vakavan sairastumisen tai työttömyyden tilanteissa.
  • Tuloerojen hillitseminen sekä verotuksen ja tulonsiirtojen tasapuolisuus ovat keskeisessä roolissa, kun halutaan parantaa yksinasuvien toimeentuloa.