Vuosina 2022–2023 tapahtunut reaalipalkkojen pudotus on suurin 50 vuoteen. Ostovoiman palauttamiseksi vuoden 2021 tasolle tarvitaan vähintään 7 prosentin sopimuskorotukset seuraaville kahdelle vuodelle.
Ennustettu reaalipalkkojen kehitys vuosina 2025–2026 jää hidastuneen inflaation vuoksi kahden prosentin tuntumaan. Tämä ei riitä palauttamaan ostovoimaa vuoden 2021 tasolle, selviää STTK:n tänään julkaisemasta ostovoimakatsauksesta.
– Ostovoiman palauttamiseksi inflaatiopiikkiä edeltävälle tasolle tarvitaan vähintään 7 prosentin palkankorotukset työehtosopimuksiin vuosina 2025–2026, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà tiivistää.
Suomessa inflaatiopiikki jäi kansainvälisesti vertaillen matalaksi, noin 9 prosenttiin, mutta reaalipalkat ovat silti pudonneet monia muita EU-maita enemmän. Vuosina 2022–2023 tapahtunut reaalipalkkojen pudotus on suurempi kuin kertaakaan aiemmin edeltäneiden 50 vuoden aikana.
– Reaalipalkkojen romahdettua Suomeen on syntynyt historiallisen suuri kysyntävaje. Talouskasvun käynnistyminen edellyttää riittävän suuria palkankorotuksia.
Petteri Orpon hallituksen toteuttamat työelämäheikennykset tuovat lisähaasteita työehtosopimusneuvotteluihin.
– Heikennykset nostavat palkankorotustarvetta, sillä palkansaajat pyrkivät kompensoimaan ainakin osan heikennyksistä palkankorotuksilla, Lainà avaa.
STTK:n ensimmäisessä ostovoimakatsauksessa käsitellään reaalipalkkojen kehitystä. STTK julkaisee jatkossa kaksi kertaa vuodessa ostovoimakatsauksen, jossa tarkastellaan ostovoiman kehitystä eri näkökulmista.
Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, p. 040 583 4432
Minna Ahtiainen | 3.2.2025