STTK:n mittaama hiilijalanjälki pieneni vuonna 2024 edellisvuodesta.
STTK on seurannut omaa hiilijalanjälkeään (CO2 ekv/kg) vuodesta 2017 lähtien. Käytössämme on Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran Hiilifiksu järjestö -laskuri. Se on tiettävästi ensimmäinen erityisesti järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri maailmassa.
─ Pandemian aikana hiilijalanjälkemme putosi luonnollisesti hyvin merkittävästi, kun koko toimintamme muutti nopeasti muotoaan. Mutta nyt nähty kehitys näyttää hiilijalanjäljen laskevan selvästi pandemiaa edeltävästä ajanjaksosta, STTK:n asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa.
STTK:n hiilijalanjälki muodostuu pääasiassa matkustamisesta, energiakulutuksesta ja ostopalveluista. Koronapandemian vaikutus jalanjälkeen oli merkittävä: ennen pandemiaa matkustaminen muodosti siitä noin puolet. Pandemian aikana matkustaminen romahti ja hiilijalanjäljenkin suhteellinen osuus putosi 12 prosenttiin. Energian osuus puolestaan nousi selvästi.
─ Energiantuotanto Suomessa on puhdistunut, ja matkustaminen on vähentynyt esimerkiksi lisääntyneiden etäkokousten vuoksi, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa toiminnassamme. Lisäksi kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta lisää etäkokouksien suosiota kansainvälisestikin. Tämä tuo mukanaan myös kustannussäästöjä, Haikonen muistuttaa.
Energian ja matkustamisen osuudet STTK:n hiilijalanjäljessä ovat kutakuinkin samat kuin ennen pandemiaa, koska niiden molempien päästöt ovat pudonneet merkittävästi.