Tämän hallituskauden aikana työelämää Suomessa on muutettu lisäämällä joustoja ja heikentämällä työntekijöiden asemaa ja turvaa. Se tekee EU:n vähimmäisääntelystä entistä tärkeämpää suomalaiselle työntekijälle.
EU-syksy on alkanut jo perinteeksi muodostuneessa Eurooppa-foorumissa Turussa. Tänä syksynä foorumin teema käsittelee maailman muutosta ja Euroopan vastausta siihen. Keskusteluja käydään laajasti unionin kehityksestä, turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista, Euroopan kilpailukyvystä ja EU:n pitkän aikavälin budjetista.
Myös STTK on mukana. Foorumin avauspäivän keskustelussa työmarkkinajärjestöjen johtajat yhdessä Suomen ensimmäisen komissaarin Erkki Liikasen kanssa pohtivat maailman muutosta ja sitä, miten Eurooppa siinä pärjää. Toisessa Ammattiliitto Pron, SAK:n ja Teollisuusliiton keskustelussa sukellettiin unionin työelämäkysymyksiin ja nostettiin esiin palkansaajille keskeisiä aiheita.
Euroopan unionilla on ollut tärkeä rooli suomalaisen työelämän kehityksessä. Unioni ei ole vain sisämarkkinoiden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittäjä, vaan myös työelämän pelisääntöjen ja sosiaalisten oikeuksien vahvistaja. EU:n vaikutus ulottuu syvälle kansalliseen lainsäädäntöön ja sen rooli työelämän kehittämisessä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
Muutoksessa EU:n on luotava yhteisiä pelisääntöjä
Globalisaatio, digitalisaatio, tekoäly ja uudet työn tekemisen muodot muokkaavat työelämää. EU:lla on merkittävä rooli luoda yhteisiä pelisääntöjä ja löytää ratkaisuja, jolla turvataan ihmislähtöinen kehitys ja se, että työntekijät pysyvät mukana muutoksessa. Yhteisellä talousalueella on järkevää etsiä ratkaisuja uusiin ilmiöihin yhdessä. Yhteiset pelisäännöt takaavat sisämarkkinoiden reilun kilpailun yrityksille ja luovat vähimmäisturvan.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano, siihen loppusyksystä julkaistava toimeenpanosuunnitelma ja laatutyöpaikkojen tiekartta ovat komission keskeisiä toimenpiteitä. Niillä varmistetaan, että ihmisistä pidetään huolta myös nykyisessä jännittyneemmässä kansainvälisessä tilanteessa.
Palkansaajille on tärkeää, että esitykset sisältävät konkreettisia toimia, jolla parannetaan eurooppalaisten elämää ja työelämää. Väestön ikääntyessä on pidettävä erityisen hyvää huolta työntekijöiden osaamisesta ja jaksamisesta, jotta työnteon tuottavuus pysyy korkeana ja Eurooppa kilpailukykyisenä. Kun EU-keskustelussa keskitytään yhä enemmän turvallisuusuhkiin ja kilpailukyvyn parantamiseen suhteessa ulkoisiin kilpailijoihin vaarana on, että työelämän laadun parantaminen jää jalkoihin. Sen seurauksena palkansaajien luottamus unioniin horjuu.
Työelämää Suomessa on tämän hallituskauden aikana muutettu lisäämällä joustoja ja heikentämällä työntekijöiden asemaa ja turvaa. Se tekee EU:n vähimmäisääntelystä entistä tärkeämpää suomalaiselle työntekijälle. Kuten kansanedustaja Niina Malm torstain paneelissa totesi, siinä missä Suomi aiemmin on ollut työmarkkinoiden ja sopimisen mallimaa EU:lle, näyttää nyt siltä, että suomalaiset palkansaajat ovat niitä, jotka tarvitsevat turvaa EU:sta.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
