nelipäiväinen työviikko

Työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, joista digitalisaatio ja tekoäly aiheuttavat työtehtävien vähenemistä ja vaativat uutta osaamista. Monia uhkaa täydellinen syrjäytyminen työelämästä, kun taas toisilla on liikaa työtä ja kasvavat osaamisvaatimukset. Silpputyö yleistyy ja itsensä työllistäminen lisääntyy, mutta se ei aina takaa riittävää toimeentuloa.

Työn merkitys on keskeinen tasa-arvon ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessä. Työajan lyhentäminen ja uudelleenjärjestelyt voivat olla tulevaisuuden ratkaisuja, jotta työ riittäisi useammalle ja jotta kukaan ei uupuisi liiallisesta työmäärästä. STTK avasi vuonna 2017 keskustelun siitä, olisiko nelipäiväinen työviikko tai kuuden tunnin työpäivä hyvä vai huono asia. Voisiko vähemmän työaikaa olla enemmän?

Blogi

Tarvitaan uudenlaista ihmisten johtamista

| 4.5.2017

Työajasta keskusteleminen on aihe, jossa ääripäät löytyvät helposti ja tunteet kuohuvat. Huolestutaan kuormittumisesta, asiakaslupauksista, aikatauluista, pakkotahtisuudesta, tasapuolisuudesta, yksilöistä,...

Blogi

Työajan lyheneminen hiipii kulutuskriittisyyden varjoissa

| 2.5.2017

Työajan lyhentäminen on perinteisesti noussut talouden taantumavaiheissa yhteiskuntapoliittisen keskustelun kohteeksi. Työ(aja)n jakaminen näyttäytyy loogisena ja reiluna pyrkimyksenä tilanteessa,...

Blogi

Väestön ikääntyminen pienentää työuran osuutta elinkaaressa

| 2.5.2017

Suomessa siirryttiin monen muun teollisuusmaan tapaan 5-päiväiseen työviikkoon 1960-luvulla. Kehitys oli tuolloin nopeaa monella alalla ja sen vuoksi...

Jos työviikko olisi neljä päivää? Keskustelua tulevaisuuden työstä ja työajoista

| 27.4.2017

Pamfletissa pohditaan, olisiko nelipäiväinen työviikko tai kuuden tunnin työpäivä hyvä vai huono asia. Voisiko työajoissa vähemmän olla loppujen...

Uutinen

Jos työviikko olisi 4 päivää?

| 27.4.2017

Työelämän muutoksesta puhutaan paljon. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, sillä työelämä on muuttunut niin kauan kuin työtä...

Blogi