Tällä sivulla

Työmarkkinakeskusjärjestöt
Ammattiliitot
Järjestäytyminen

Työmarkkinakeskusjärjestöt

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat työntekijöiden etuja ajavia, useiden ammattiliittojen muodostamia järjestöjä. Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä: STTK, SAK ja Akava. Keskusjärjestöt edustavat jäsenliittojaan ja ajavat niiden etuja vaikuttamalla työelämää koskevaan lainsäädäntöön, sopimuksiin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. STTK ajaa palkansaajien etuja myös kansainvälisesti.

Työnantajakeskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kirkon työmarkkinalaitos KiT.

Työelämään vaikuttamisen lisäksi työmarkkinajärjestöt osallistuvat myös sosiaaliturvan kehittämiseen. Työelämän lainsäädännön ja sopimusten lisäksi, työmarkkinajärjestöt neuvottelevat myös muun muassa eläkesopimuksia ja osallistuvat eläkelainsäädännön kolmikantaiseen valmisteluun.

Ammattiliitot

Ammattiliittojen tehtävä on huolehtia työntekijöiden edunvalvonnasta edustamallaan alalla. Ongelmatilanteissa työntekijä saa apua ammattiliiton kouluttamalta luottamusmieheltä työpaikalla tai ammattiliiton jäsenpalveluista.

Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksista (linkki tes sivulle), joissa sovitaan esimerkiksi palkankorotuksista ja muista työsuhteen vähimmäisehdoista. Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia asioita työehtosopimuksiin neuvotellaan. Ammattiliitot huolehtivat siitä, että jo vakiintuneet edut, kuten vuosilomat ja ylityölisät, säilyvät myös tulevaisuudessa. 

Ammattiliiton merkitys korostuu erityisesti silloin, kun jäsen kohtaa ongelmatilanteita työelämässä. Ammattiliiton jäsen saa apua työpaikan luottamusmieheltä tai ammattiliiton jäsenpalvelusta.Liitto voi tarjota myös oikeusapua tarvittaessa.   

Oma ammattiliitto ja järjestäytyminen ovat jokaisen työntekijän etu ja oikeus.

Järjestäytyminen kannattaa

Mitä useampi työntekijä kuuluu ammattiliitoon, sitä paremmat mahdollisuudet palkansaajilla on tavoitella palkankorotuksia ja parantaa työsuhteen ehtoja. Järjestäytymisasteella, eli sillä kuinka moni palkansaaja kuuluu ammattiliittoon, on yhteys toimivien työmarkkinoiden ja yhteiskunnan vakauteen.

Ammattijärjestöjen jäsenmäärät ovat laskeneet viime vuosikymmenten aikana. Kehitys on huolestuttava, sillä se vaikuttaa suoraan palkansaajien neuvotteluvoimaan työmarkkinoilla. Vaikka järjestäytymisaste on Suomessa pienentynyt, kansainvälisessä vertailussa se on silti korkea. Tämä viestii siitä, että yhteisten asioiden hoitamista, kuten työelämän lainsäädäntöön vaikuttamista, jäsenpalveluja sekä työntekijöiden oikeuksien puolustamista ja edunvalvontaa arvostetaan ja tarvitaan edelleen.

Järjestäytyminen ammattiliittoon turvaa työntekijälle kohtuulliset työehdot ja apua, jos työpaikalla syntyy erimielisyyttä työsuhteeseen liittyen. Harva työntekijä, varsinkaan nuori, pystyisi yksin neuvottelemaan itselleen esimerkiksi säännöllisiä palkankorotuksia, lomarahaa, palkallista äitiys- tai isyysvapaata tai palkallista sairauslomaa, jos turvana ei ole ammattiliiton neuvottelema työehtosopimus ja liiton tuki. 

Ammattiliittoon kuuluminen ja järjestäytyminen kannattaa, sillä harva pärjää työelämässä yksin.

Järjestäytymisellä on yhteiskunnallisesti valtava merkitys. Järjestäytymällä turvaat omia ja yhteisiä työehtoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa niiden kehittymiseen. Järjestäytymisaste vaikuttaa sekä liittojen että keskusjärjestöjen legitimiteettiin ja neuvotteluvoimaan.

STTK:n yhtenä strategisena painopisteenä on ammattiliittojen työn puolesta puhuminen ja sopimusyhteiskunnan vahvistaminen. Kannamme huolta järjestäytymisasteen kehityksestä ja teemme aktiivisesti töitä sen nostamiseksi.