Tällä sivulla:
Menestys ja innovaatiot edellyttävät hyvinvoivia, motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Siksi työhyvinvointi, korkea osaamistaso ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ovat keskeisiä tekijöitä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa. Ne myös vahvistavat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työelämään.
Työterveyshuoltoa on kehitettävä vastaamaan työpaikkojen tarpeita
Työn, henkilöstöpolitiikan ja johtamisen pitää tukea työntekijöiden terveyttä niin, ettei terveys petä kesken työuran, vaan jaksamme entistä pidempään ja paremmin.
Työterveyshuolto on oma terveydenhuollon erikoisalansa, jonka keskiössä ovat työhön, sen olosuhteisiin, työn tekemisen tapoihin, työyhteisöön ja työkykyyn liittyvät kysymykset. Se on työpaikkojen keskeinen kumppani työkyvyn tukemisessa, työn terveellisyyden varmistamisessa sekä työn terveydellisten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa.
Työpaikkojen ja työyhteisöjen tarpeiden on oltava työterveyshuollon kehittämisen keskiössä. Tätä voidaan edistää kehittämällä ja tiivistämällä työnantajien, henkilöstön ja työterveyshuollon toimijoiden välistä yhteistyötä.
Työterveyden kehittämisen keinot
- Työterveyshuollossa tulee painottaa ennaltaehkäisyä ja moniammatillisia työkyvyn tukitoimia. Näitä palveluita on kehitettävä niin, että ne vastaavat työpaikkojen tarpeita ja kattavat kaikki työntekijäryhmät.
- Mielenterveyden, mielen hyvinvoinnin ja kuormituksen hallintaa on vahvistettava työelämässä.
- Yhteistyötä julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä on tehostettava.
Työturvallisuutta on parannettava
Turvallisessa työpaikassa työtilat ja toimintatavat on toteutettu niin, että työskenteleminen ja liikkuminen on kaikille turvallista. Fyysisten vaarojen lisäksi työturvallisuus huomioi myös henkiset riskit, kuten psykososiaalisen kuormituksen ja stressin.
Henkilöstön rooli työturvallisuuden kehittämisessä
Turvallisen ja hyvinvoivan työympäristön rakentamisessa keskeistä on työsuojelun yhteistoiminta. Kun työnantaja ja työntekijät tekevät yhteistyötä työsuojeluasioissa, syntyy avoin vuoropuhelu, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja ratkaisuja etsitään yhdessä.
Yhteistoiminta ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan strateginen keino edistää työhyvinvointia, vähentää tapaturmia ja parantaa tuottavuutta. Työsuojelutoimikunnat ja -valtuutetut toimivat tärkeinä sillanrakentajina, jotka tuovat esiin työntekijöiden näkökulmia ja varmistavat, että työsuojelutoimet ovat käytännönläheisiä ja vaikuttavia.
Hyvin toimiva työsuojelun yhteistoiminta vahvistaa luottamusta ja osallisuutta työyhteisössä. Työntekijöiden kokemus siitä, että heidän turvallisuutensa ja terveytensä otetaan vakavasti, lisää sitoutumista ja työmotivaatiota. Samalla työnantaja saa arvokasta tietoa työpaikan arjesta ja voi kehittää toimintatapoja ennakoivasti.
Työn henkinen kuormittavuus
Työn henkinen kuormittavuus lisääntyy ja psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut keskeinen työturvallisuusriski, joka pitkittyessään voi johtaa mielenterveysongelmiin. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat työelämän kehittämistyön raskasta ydintä sektorista ja toimialasta riippumatta.
Mielenterveyden kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät: vuositasolla mielenterveyssyistä menetetään jopa 17 miljoonaa työpäivää (Työterveyslaitos). Mielenterveysongelmat ovat myös merkittävin lyhyttä työuraa ennustava tekijä. Samalla kun fyysisin perustein myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähenee vuosi vuodelta, mielenterveysperusteisten määrät ovat kasvussa.
Työuupumuksen ja työperusteisten mielenterveyden ongelmien taustalla ovat usein työn tekemiseen, työolosuhteisiin tai työpaikan ilmapiiriin liittyvät ongelmat. Vaikutusmahdollisuuksien tai osaamisen puute, jatkuvat ylityöt, henkilöstön aliresursointi, työssä kohdattu epäasiallinen kohtelu sekä häirintä lisäävät haitallista kuormitusta. Ennaltaehkäisy taas ei ole rakettitiedettä, vaan riskitekijöiden tunnistamista sekä terveyden, työkyvyn ja osaamisen ylläpitoa.
Työturvallisuuden parantamisen keinot
- Työturvallisuuslainsäädäntöä on täsmennettävä niin, että se huomioi nykyistä paremmin työn psykososiaalisen kuormituksen ja sen hallinnan.
- Työpaikkojen osaamista on kehitettävä haitallisen psykososiaalisen kuormituksen riskitekijöiden tunnistamiseksi ja sisällyttämiseksi riskienarviointiin.
- Osaamiskartoituksia on tehtävä säännöllisesti.
- Työsuojelun yhteistoimintaa on vahvistettava.
Oikeus oppia läpi elämän ja työuran
2020-luvun työntekijä kohtaa työurallaan useita samanaikaisia ja vaikeasti ennustettavia muutoksia. Toimet digitalisaation ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi muuttavat työn sisältöjä ja toimintatapoja. Työelämän osaamistarpeet ja -vaatimukset muuttuvat.
Muutosten nopeus ja yhtäaikaisuus korostavat jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkitystä. Osaamiseen panostaminen vahvistaa työllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä, parantaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja luo edellytyksiä työn tuottavuuden parantamiselle. Laadukas ja kaikille saavutettavissa oleva koulutus muodostaa sivistysyhteiskunnan tukipilarin.
Osaajapula on noussut nopeasti koko työelämää koskevaksi keskeiseksi haasteeksi ja kasvun rajoitteeksi. Korkeasti koulutettujen osaajien lisäksi pulaa on eri alojen ammattiosaajista. Osaajien saatavuuden lisäämiseksi on pyrittävä määrätietoisesti lisäämään työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Sen lisäksi on kuitenkin välttämätöntä vahvistaa suomalaisten osaamista.
Tekoäly ja teknologia
Tekoäly muuttaa työn luonnetta vapauttamalla aikaa ennustettavista rutiineista, parantamalla tuottavuutta ja nopeuttamalla innovaatioita. Sen nopea kehitys on luonut suuria mahdollisuuksia työn, työprosessien ja tuottavuuden kehittämiseen.
Suomi voisi korkean osaamisen ja teknologian kärkimaana olla yksi tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöistä. Täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää kuitenkin osaamisen merkittävää laajentamista työpaikoilla ja tekoälyn monipuolisempaa hyödyntämistä eri tehtävissä, prosesseissa ja toimialoilla. Jatkuva oppiminen, kokeilukulttuuri ja vertaisoppiminen työpaikoilla ovat välttämättömiä.
Tekoälyn hyötyjen ja riskien oikeudenmukainen ja eettinen hallinta taas edellyttää tiivistä yhteistyötä työntekijöiden, työnantajien, tekoälyn kehittäjien ja poliittisten päättäjien välillä.
Keinot osaamistason nostamiseksi
- Hallitusten on sitouduttava investoimaan koulutus- ja osaamistason nostamiseen yli vaalikausien.
- Koko ikäluokalle on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto.
- Koulutus- ja osaamistason nostamisen on oltava mahdollista työuran aikana.
- Jatkuvan oppimisen tarjonnan on oltava kohtuuhintaista ja helposti saavutettavaa.
- Henkilöstön osaamisen kehittäminen on asetettava yritysten TKI-investointien tukemisen ehdoksi.
- Työttömillä työnhakijoilla on oltava laajat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen työttömyyden aikana.
- Tekoälykoulutusta on oltava saatavilla työajalla ja työnantajan kustantamana.