Tällä sivulla
Palkansaajien ostovoimaa on tuettava
Palkansaajan ostovoiman kehitys Suomessa on ollut heikkoa 2010-luvun alusta lähtien. Talouden ongelmat ovat näkyneet heikkona ostovoiman kehittymisenä palkansaajalle. Ostovoimaa ovat viime vuosina haastaneet muun muassa elinkustannuskriisi sekä kansainvälinen tilanne.
Palkan ostovoima romahti historiallisen paljon vuosina 2022–2023. Talouden elpymisen kannalta olisi olennaista, että palkansaajilla olisi varaa kuluttaa, sillä yksityinen kulutus on BKT:n suurin erä.
STTK julkaisee kaksi kertaa vuodessa ostovoimakatsauksen.
Keinot ostovoiman vahvistamiseksi
- Palkankorotusten tulee olla riittävän korkeita verrattuna inflaatioon, jotta reaaliansiot kasvavat
- Palkansaajien sivukuluja on siirrettävä työnantajille
- Pieni- ja keskituloisia on tuettava verotuksen kautta
- Välillisellä verotuksella (esim. ALV) ei tule kiihdyttää inflaatiota
Verotuksen on oltava kestävää
Verotus on tehokas työkalu talouden tasapainottamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Se on myös vahva ohjauskeino yhteiskunnan uudistamiseksi ja toivotun toiminnan aikaansaamiseksi. Verotuksen tehokkuus ja ohjaavuus edellyttävät toimiakseen jatkuvaa arviointia vaikuttavuuden osalta. Verotuksen kehittäminen edellyttää myös poliittista tahtoa tehdä muutoksia.
Tasainen tulonjako on STTK:lle tärkeä arvo. Mielestämme suuret tulo- ja varallisuuserot ovat kasvun este. Riittävän tasainen tulonjako varmistaa kansalaisten välisen sosiaalisen liikkuvuuden, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan sekä yritysten vakaan toimintaympäristön. Pitämällä veropohja mahdollisimman tiiviinä veroasteet voidaan säilyttää maltillisina.
Työn verotuksen tulisi nykyistä paremmin tukea työn tekemistä ja teettämistä. Työn tulisi aina olla sosiaaliturvaan verrattuna kannattavampaa. Näitä periaatteita pidämme hyvinvointiyhteiskunnan peruskivinä.
Keinot verotuksen kehittämiseksi
- Kokonaisveroasteen säilyttäminen pohjoismaisella tasolla turvaa hyvinvointiyhteiskunnan
- Verotuksen painopistettä siirrettävä työstä pääomatuloihin ja varallisuuteen
- Verotuksen ohjausvaikutusta tehostettava, vaikka se syö veropohjaa
- Hyvinvointialueiden verotusoikeus tarvitaan palveluiden kehittämiseksi
- EU-verotuksella korvattava jäsenmaiden maksuosuuksia ja suitsittava verokilpailua
Enemmän tietoa STTK:n näkemyksistä verotuksen kehittämiseksi löydät Kestävä verotus -julkaisustamme.
Toimia työllisasteen nostamiseksi
Suomalainen hyvinvointimalli on rakennettu korkean työllisyyden varaan. Työllisyysaste nousi historiallisen korkeaksi vuonna 2023, mutta viime vuosina työllisyysaste on hieman laskenut. Tarvitsemme toimia, jolla työllisyysaste saadaan nousuun.
Korkea työllisyys edellyttää aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laadukkaita työllisyyspalveluita. Erityisesti vaikeasti työllistyvien, kuten ikääntyvien, nuorten, maahanmuuttajien sekä osatyökykyisten työllistymistä nopeuttamaan tarvitaan henkilökohtaisen palvelun vahvistamista. Työvoimapalveluiden resurssit tulee Suomessa saada pohjoismaiselle tasolle.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja taloudessa tarvitsemme parempaa muutosturvaa irtisanottujen uudelleen työllistymisen nopeuttamiseksi. Kansainvälinen rekrytointi tulee nähdä keinona tukea työllisyyttä. Aktiivinen vastasyklinen finanssipolitiikka parantaa työllisyyttä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Huolestuttavaa on kasvava pitkäaikaistyöttömien määrä, erityisesti nuorten joukossa. 15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on vuodesta 2007 vuoteen 2025 yli kymmenkertaistunut. Työttömäksi jääminen heikentää yksilön toimeentulon mahdollisuuksia ja voi heikentää henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Keinot työllisyyden nostamiseksi
- Aktiivinen vastasyklinen suhdannepolitiikka
- Osa-aikaista työtä on tuettava
- Työvoimapalveluiden on oltava oikein kohdennettuja ja tehokkaita
- Irtisanottujen muutosturvaa on parannettava
- Kansainvälistä rekrytointia tulee lisätä
- Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä on tuettava
Elinvoimapolitiikan on tuettava kasvua
Kasvun evään resepti on kohtuullisen yksinkertainen: panostuksia osaamiseen, korkeatasoiseen koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan ja jalostusasteen nostoon. Innovaatioiden ja uusien toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan korkeakoulujen, ammatillisen toisen asteen, julkisen- ja yksityisen sektorin laajaa yhteistyötä.
Työn tuottavuuden on oltava Suomen kaltaisessa pienessä ja syrjäisessä maassa huippuluokkaa. Suhteellinen etumme on korkean teknologian tuotteissa, jotka edellyttävät innovaatioita ja tuotekehitystä.
Suomella on merkittävät menestymisen mahdollisuudet vihreän siirtymän saralla. Puhtaan energian tuotanto luo merkittäviä mahdollisuuksia energiaomavaraisuuden vahvistamiseen ja samalla voimme lisätä vihreän kasvun tuotteiden vientiä.
Osaamisen kehittäminen on vastaus kehittyvien alojen työvoimapulaan, teollisuuden jalostusasteen kohottamiseen ja palkansaajien pitämiseen mukana muutoksessa. Innovaatiot ja tuotekehitys eivät synny yksistään.
Laajemmin näkemyksiämme elinvoimapolitiikan kehittämiseksi löydät täältä.
Keinot elinvoimapolitiikan vahvistamiseksi
- Teollisuuspolitiikkaa on tehostettava
- TKI-politiikkaa tulee kehittää ja panostuksia lisättävä osaavan työvoiman tarjontaan
- Vähäiseen kilpailuun kuluttajaa lähellä olevilla toimialoilla on puututtava
- Valtion omistajastrategia tulee uudistaa
- 60% työikäisistä osallistuminen aikuiskoulutukseen vuosittain
- Vihreän siirtymän vaatimaan osaamiseen on panostettava
- Palveluviennin toimiala- ja tuotekirjon kasvattaminen
- Infrastruktuurin tulee investoida
Vihreän siirtymän on oltava oikeudenmukainen
Ilmastonmuutos on ollut kansainvälisen yhteistyön ja politiikan keskeisiä teemoja jo pitkään, ja sen merkitys kasvaa myös tulevaisuudessa. Vihreä siirtymä johtaa talouden ja työelämän muutoksiin ja antaa uusia mahdollisuuksia investointeihin ja uusiin työpaikkoihin.
Suomelle vihreä siirtymä antaa mahdollisuuden korvata iso osa fossiilienergian tuonnista uusien tuotteiden ja palveluiden vientiin. Tämä vaatii Suomelta rohkeita poliittisia päätöksiä sekä etenkin panostuksia osaamiseen.
Suomi on energiantuotannon suhteen maailman kärkijoukossa puhtaan ja edullisen energian tuotannossa. Tämä antaa meille kilpailukykyisen aseman, jonka varaan kannustavaa investointiympäristöä voi rakentaa.
Palkansaajille vihreässä siirtymässä tärkeää on sen oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisen siirtymän avulla varmistamme, että työntekijöillä on tarvittaessa mahdollisuus päivittää osaamista uuteen ammattiin, siirtymän kustannukset eivät tule kohtuuttoman kalliiksi millekään ihmisryhmälle ja, että hyödyt jakautuvat mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Keinot reiluun vihreään siirtymään
- Suomelle kattava energiastrategia sekä energiaverotuksen kokonaistarkastelu
- Työntekijöiden osaamista on tuettava ja kehitettävä
- Säätövoimaan ja energian varastointiin on lisättävä panostuksia
- Jakeluverkon uudistamiseen ja raskaan liikenteen riittävään latausinfraan on panostettava
- T&K-panostuksia lisättävä yhteiskunnalta ja yrityksiltä älykkääseen energiainfrastruktuuri
- Aktiivisuutta EU-maiden yhteisessä energiasääntelyssä lisättävä
- Pohjoismaiden välisen energiayhteistyötä on tiivistettävä
Harmaata taloutta on kitkettävä
Harmaa talous tarkoittaa taloudellista toimintaa, jossa vältetään lakisääteisiä velvoitteita, kuten veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja, tai annetaan virheellistä tietoa. Yleinen harmaan talouden muoto on työperäinen hyväksikäyttö, kuten alipalkkaus tai liian pieni työkorvaus, joka estää velvoitteiden hoitamisen. Tällaisiin tilanteisiin voi liittyä myös ihmiskauppaa. Suomessa harmaan talouden torjuntaa on kehitetty vuodesta 1996 viranomaisten yhteistyön ja tiedonvaihdon avulla. STTK osallistuu ohjelman ohjausryhmään.
Pimeää työtä esiintyy kaikilla aloilla, mutta erityisesti niillä aloilla, joilla työskentelee paljon ulkomaista työvoimaa. Ulkomaalaiset työntekijät eivät aina tunne oikeuksiaan tai työnantajien velvoitteita, mikä altistaa heidät hyväksikäytölle. Rakennusalalla ja telakoilla käytössä oleva työntekijän veronumero on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ehkäistä veronkiertoa ja harmaata taloutta.
Veronumero auttaa myös torjumaan alipalkkausta ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä sekä laittomien työntekijöiden palkkaamista. Järjestelmän laajentamista tulisi harkita muille riskialoille, kuten palvelu- ja puhtaanapitoalalle, kausityöhön, matkailuun ja liikenteeseen, joissa harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön riski on suuri.
Keinot harmaan talouden torjumiseksi
- Viranomaisten tiedonvaihtoa on kehitettävä
- Toimenpideohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi
- Työntekijän veronumeron käyttöä on lisättävä
- Veronumerojärjestelmää on laajennettava riskialoille