STTK:n ensimmäinen Policy Brief käsittelee nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut Suomessa merkittävästi vuodesta 2007, ja ilmiö on kymmenkertaistunut. Pitkäaikaistyöttömyys keskittyy erityisesti miehiin ja suuriin kaupunkeihin. Ilmiö haastaa sekä talous- että sosiaalipolitiikkaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yksilöille ja yhteiskunnalle.
Keskeiset havainnot ja avainsanat:
- Kasvu ja syveneminen: 15–24-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut nopeasti, ja yli kahden vuoden työttömyysjaksot ovat yleistyneet. Työttömyys ei ole laskenut aiemmalle tasolle nousupiikkien jälkeen.
- Koulutustaso: Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä nuorista on perus- tai toisen asteen koulutuksen varassa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on yli puolet kaikista pitkäaikaistyöttömistä nuorista.
- Sukupuoli ja alue: Pitkäaikaistyöttömistä nuorista enemmistö on miehiä, ja ilmiö keskittyy erityisesti suuriin kaupunkeihin kuten Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu.
- Talouskehitys: Heikko talouskehitys 2010-luvulla on vaikuttanut nuorten työllisyyteen. Nuorisotakuu ja muut tukiohjelmat eivät ole riittäneet pysäyttämään pitkäaikaistyöttömyyden kasvua.
- Monisyinen ilmiö: Nuorten pitkäaikaistyöttömyys liittyy matalaan koulutustasoon, jaksamisen ja toimintakyvyn haasteisiin sekä puutteellisiin tietoihin työnhakijan velvoitteista. Ilmiö vaatii monipuolisia ja pitkäjänteisiä politiikkatoimia sekä eri hallinnon tasojen yhteistyötä.
Ratkaisuehdotuksemme löydät julkaisusta, jonka voit ladata alta.