Tällä sivulla
Kansainväliset sopimukset
Suomea koskevia päätöksiä tehdään yhä useammin maamme rajojen ulkopuolella. Suomi on ollut kansainvälisen työjärjestö ILOn jäsen vuodesta 1920 ja hyväksynyt muiden Pohjoismaiden tavoin useita ILOn yleissopimuksia ja suosituksia. Suomalaista työlainsäädäntöä on vuosikymmenten ajan rakennettu ILOn yleissopimuksiin pohjautuvien työelämän perusperiaatteiden varaan. Näitä ovat muun muassa työntekijän suojelun periaate, yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus. On tärkeää, että ILOn sopimuksia noudatetaan Suomessa myös jatkossa.
Euroopan unionin tulevaisuus vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja talouteen. Palkansaajien näkökulmasta EU:lla on valtavasti annettavaa työelämän ja sosiaalisten oikeuksien kehittämisessä sekä vakauden takaajana. Yhteinen vähimmäislainsäädäntö rakentaa sisämarkkinoille taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista toimintakenttää.
STTK tekee kansainvälistä yhteistyötä erityisesti eurooppalaiseen ja lähialueiden edunvalvontaan painottuen, mutta myös maailmanlaajuisesti. Kansainvälisellä yhteistyöllä varmistetaan suurempi vaikuttavuus meidän keskeisille tavoitteillemme. Edistämme työntekijöiden oikeuksia sekä maailmanlaajuisesti International Trade Union Confederation ITUC:n kautta, että European Trade Union Conferederation ETUC:n kautta.
Ammattiyhdistysliikkeellä on keskeinen rooli perusoikeuksien edistäjänä sekä globaalisti että EU:ssa. Tämä koskee myös EUn ehdokasmaita. Vaikuttamalla työntekijöille tärkeisiin kysymyksiin Euroopassa kehitämme hyvää työelämää myös maailmanlaajuisesti. Keskeinen osa STTK:n kansainvälistä työtä on osallistuminen EU:n työelämää koskevien direktiivien ja sopimusten valmisteluun.
Tavoittelemme kansainvälisellä vaikuttamisella muun muassa työelämän EU-tason minimisääntelyn kehittämistä, työmarkkinaosapuolten EU-tason vuoropuhelun toimintamuotojen kehittämistä sekä ammattiyhdistyliikkeen toimintamahdollisuuksien edistämistä työntekijöiden aseman puolestapuhujana. Lisää EU-tason tavoitteistamme löydät täältä.
Työlainsäädäntö
Työlainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti eli valmistelussa ovat mukana työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta. Työntekijöiden työehtoja määrittelevät työlainsäädännön lisäksi muun muassa eri alojen työehtosopimukset.
Orpon hallitus on saanut aikaan useita työlainsäädännön muutoksia, jotka heikentävät työntekijän asemaa työmarkkinoilla suhteessa työnantajaan. Uudistusten yhteydessä STTK on nostanut esiin, ettei kolmikantainen lainvalmistelu ole toteutunut tasapuolisella tavalla.
Työ- ja virkaehtosopimukset
Vahva ja vakaa yleissitovuus ja työehtosopimusjärjestelmä ovat suomalaisen sopimusyhteiskunnan etu. Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työ- ja virkaehtosopimuksilla on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Työ- ja virkaehtosopimukset takaavat alan työntekijöille työehtojen vähimmäistason ja paremmista ehdoista on aina mahdollista sopia paikallisesti.
Työehtosopimus on ammattiliittojen ja työnantajan tai työnantajaliiton välinen sopimus tietyn alan tai työnantajan työntekijöihin sovellettavista työnteon ehdoista, kuten palkoista ja työajoista. Työehtosopimusten sopimuskaudet ovat yleensä 1–3 vuotta. Sopimuskauden pituus sovitaan neuvottelujen yhteydessä.
STTK:n jäsenliitot neuvottelevat omien alojensa yleissitovista sekä yrityskohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista. Työ- ja virkaehtosopimukset ovat tehokas tapa kehittää työelämää esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osalta. Työn vaativuuteen ja työsuoritukseen perustuvien palkkausjärjestelmien kehittäminen on yksi keino sukupuolten välisen palkkaeron pienentämiselle. Sen lisäksi niissä voidaan sopia ratkaisuista, jotka tukevat hoivavastuun tasaisempaa jakautumista.
Paikallinen sopiminen
Paikallinen sopiminen on ollut puheenaiheena työmarkkinoilla jo vuosia, ja erityisesti sitä haluavat lisätä työnantajat. Paikallista sopimista tapahtuu jatkuvasti jo nyt, ja työehtosopimuksesta riippuen sovittavissa voi olla hyvinkin paljon asioita, esimerkiksi työajat.
Paikallinen sopiminen vaatii onnistuakseen sopijapuolten keskinäistä luottamusta ja ennen kaikkea osaamista. Sopijapuolten on oltava samaa mieltä sopimuksen tarpeellisuudesta, eikä sopimuksen tekoon saa liittyä painostusta.
Luottamusmiehillä on keskeinen rooli paikallisia sopimuksia tehtäessä. Työehtosopimuksia neuvottelevilla ammattiliitoilla on tieto työehtosopimusten tarkasta soveltamiskäytännöstä. Tätä tietoa liitot jakavat luottamusmiehille tarjoamissaan koulutuksissa. Luottamusmieskoulutus on monipuolista ja antaa tietotaidot niin työehtosopimuksen määräyksiin kuin neuvotteluihin osallistumiseen.
STTK suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää, että luottamusmiesten neuvotteluasemaa ja toimintaedellytyksiä tuetaan tasapainoisen neuvotteluaseman turvaamiseksi.